Salkoaseet (engl. polearms, pole arms tai pole weapons) ovat keskiaikaisia kahdella kädellä käytettäviä jalkaväen aseita, jotka koostuvat noin 2–2,5 metrin pituisesta salosta, jonka toisessa päässä on pisto- tai lyömäkärki. Salkoaseet ovat yksinkertaisia valmistaa ja niiden käyttö massataistelussa on helppo oppia. Ne olivat yleisiä jalkaväen aseita aina 1500-luvulle asti, jolloin pitkä pistokeihäs, piikki, sekä sulkeisjärjestysohjesääntöjen synty ja jalkaväen kouluttaminen taistelemaan yhtenäisenä järjestäytyneenä yksikkönä syrjäytti niiden käytön.
Salkoaseiden käyttö kuitenkin yleistyi väliaikaisesti Euroopassa, kun Ranskan suuri vallankumous syntyi ja köyhälistöön kuuluvat tarvitsivat halpoja aseita. Tehden lähinnä maanviljelytyökaluista nopeasti erityyppisiä salkoaseita saivat vallankumouksen joukot nopeasti tarvittavan määrän aseita.
Tyypillisiä salkoaseita ovat hilpari, piilu, partisaani[1], pertuska, partakirves, tapparakeihäs ja sotavarsta.
Muita aseita, joille ei ole suomenkielisiä nimiä, ovat mm:[2]
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search